lauantai 24. maaliskuuta 2012

Die Another Day




Tällä kertaa kuva ei voi kertoa sen enempää kuin tuhat sanaakaan mitä tulee kahteen kakkuun. Kaksi kertaa kaksi pilvenhattaran kaistaletta ainakin minun taivaassani.

Tiedättehän; syödään kakkua, kuunnellaan ehkä pari kyyneltentäyteistä puheenvuoroa, keskustellaan uudesta presidentistä ja päivitellään, kuinka lapset kasvavat. Minä tiedän; reilut parikymmentä serkkua, tätejä ja setiä, pikkuserkuksia, serkkujen lapsia, kummeja, Suomenlinna ja naurua. Ihanaa musiikkia ja pieniä menninkäisiä tanssimassa säkkijärvenpolkkaa. Ei jokapäiväistä. Siksi ainutlaatuista. Aamua vasten liikkelle. Päivä usvassa ja silti kirkkaampana kuin taidehistorian portfolioni sivut. Iltaa vasten uudelleen liikkeelle ja yöksi omille lakanoille. Seuraavana aamuna aurinko, mutten enää linnassa. Seuraavana aamuna hymyjä vieressä, kun herään. Kaksi aika ihanaa naista jossain muualla. Serkut rakkaat jälleen toisella puolella maata ja taivasta.

Lupasin itselleni, että palaan. Siksi en jäähyväisiä jättänyt ja paraikaa kokoan palasia suunnitelmiini. Toivon, että kun loppu häämöttää, en löydä ammottavia aukkoja hävinneiden palasten paikoilta. Haluan koota sen kokonaiseksi. Jokaisen taivaspalankin.

peeäs. seikkailusta un peu plus ici

4 kommenttia:

Missä mielesi kävi