tiistai 15. joulukuuta 2020

kaukaa



kesken hengitystä 

 vaikka se kertoi samaa

   ja suu kävi   

   ja posket olivat punaiset hapesta ja sen puutteesta

   kai vain entistä ja aiempaa kylmempi 

Sierra Nevada  

 

ylängöt, joilta vastauksia kuin kaukaa ja raskaiden sivujen sanakirjasta

 

  jotka puhaltaisivat minut joko pois tai paikalleen 

  jos selviäisin niille ja takaisin, 

  että jätin suruni, romantiikan ja mieleni kivun

  että jäljelle jäi helpotus, sitten lohikäärmeen kyyneleet 

 

söin muovia ja jatkoin sen sullomista ruokatorveeni ahavoitunutta kyynerpäätäni myöten  

 

  ilta pimeni ja katoksi kaartunut siivilä tiputti vettä 

  täällä se ei herätä eloon vaan hukuttaa 

 


torstai 3. joulukuuta 2020

out of sight

 



herään kraanan alta 

väistän katsetta, joka väistää minua

toivon, että se kaivaa minut esiin, ja tarttuu vaikka tukkaani

kääntyisimpä nopeammin tai kääntyisimpä ylipäätään

ja etsisin, yrittikö se