sunnuntai 13. maaliskuuta 2011

It could never last, must erase it fast

Olen miettinyt. Olen ajatellut kyyneliä, joita olen vuodattanut vuosien aikana. Niitä on monia. Joskus olen itkenyt, vaikka varsinaista syytä ei olisikaan ollut. Olen vain herkkä. Liian herkkä toisinaan. Ja silloin, kun minun oikeasti olisi pitänyt itkeä en ole ehkä tajunnut koko asiaa. Asioita, joita olen tehnyt on hankalaa enää saada anteeksi. Joitain asioita olen poistanut mielestäni: ilmeisesti kokonaan. Olen tehnyt asioita, joita oma mielenikään ei ole kauaa jaksanut varjella, kun ne tiedostetusti ja tiedostamattani olen sulkenut pois. Ystävät. Kun minulla on ollut ystäviä, en ole kohdellut heitä kuten olisi pitänyt. Olen käyttäytynyt ylimielisesti ja dominoivasti ja saanut pitkälle tahtoani läpi. Mistä sellainen voi johtua? Mikä saa alakoulu ikäisen lapsen käyttäytymään niin?


  Kuin koko muu elämä sitä ennen olisi ollut yhtä unta muutamaa muistoa lukuunottamatta. Elämän vaihtelevuudesta ja käyttäytymisen tarkkailusta tuli minulle tavallista elämää. Otin vaikutteita ympäriltäni hieman liiaksikin. Siitä muodostui jonkinlainen pakkomielle tai riippuvuus, minkä takia edelleen on vaikeaa tehdä juuri omaa juttuaan ilman, että kukaan muu tekee sitä. Tai lähinnä niin, että itse ei tekisi muiden perässä. Muiden mielipiteet omaksun helposti. Niin kauheaa kuin se onkin. Joten oloni on ajoittain erittäin valheellinen ja feikki. Mutta kaikki tämä tuntuu yhä vähemmän vain vaikuttavan. Olen päässyt elämääni kiinni ja huomaan yhä useammin tekevän valintoja, jotka miellyttävät ainoastaan minua. Luulen, että pian: ehkä jo tämän kevään aikana minulle avautuu yhä enemmän maailmaa ja sitä kautta myös uusia ajattelutapoja. Tulevaisuus näyttää siis valoisalta. Toipa se mukanaan sitten lisää pettymyksiä tai uusia saavutukusia; aion olla enemmän oma itseni.

sunnuntai 6. maaliskuuta 2011

These moments I wouldn't forget

Tauko tänne kirjoittamisesta. Lempisuklaatani ja herkkukakkuja. (virallisesti puolukkamuffineja) Taukoa seuraa hiljaisuus ja lyhytsanaisuutta. Asioita Helsingin reissulta. Erityiskiitos rakkaalle mammalleni♥ kun jaksoi perässäni laahustaa. Ja majoittajilleni. Ja kivoille putiikeille, joita löytyi vahingossa etsiessäni vessaa Aleksanterin reunamilta. Löytyi ihana paperikauppa ja papereita.
Kiitän. Suunnitelmissa on lopetella kupen perspektiivi kuutio. Huomenna uusi jakso. Toka vika jakso. Pitkiä päivä luvassa, mutta en valita, sillä kakkosella päivät on vieläkin pidempiä, mitä laskeskelin tuossa ainevalintoja tehdessäni. Nekin siis tein. Lisätään niihin ensi vuonna vielä tanssi ja iltalukiota luultavasti vielä vähän niin omnom. Kiitos siis. Lomani oli ihana ♥