maanantai 21. marraskuuta 2016

pimeää näinä päivinä



l e m p i

kirja: Baby Jane tulee ensimmäisenä mieleen, ja Riikka Pulkkisen Raja, lol luen vaan materiaaleja kursseille. Mua tosin sykähdytti jotenkin meidän pääsykoekirja aikanaan kovasti: Silja Laineen Pilvenpiirtäjäkysymys.
ruoka: olen kausi-ihminen, mutta kestosuosikkina sushi
vuodenaika: kevät (sekä syksy ja talvi)
vaate: R-collectionin anorakki, jonka lopulta jouluna 2012 avasin paketista
väri: valkoinen
huonekalu: valkoinen kierrätyskeskuksesta kulkeutunut tuoli
non-human animal: hevonen
kukka: kaikki valkeet oikeestaan, ja luonnonkukat
paikat: Varkaus, kirjastot, Turku ja Tampere
museo/näyttelytila: Designmuseo on ihana, käyn siellä aivan liian harvoin. Nautin kans Taidehallista, Wäinö Aaltosen museosta, Å-galleriasta
esine: kalenteri




v i i m e a i k a i s e t  

leffat: Clouds of Sils Maria, Tree of Life, Miss Farkku Suomi
aktiviteetti: opintopäiväkirjat, kandi, journaling, venyttely
musiikki: Sia, Zolita, Silvana Imam, Spice Girls
näyttely: Niki de Saint Phalle ja Sukupuolena ihminen
ruoka: keitot ja ruisleipä, ja leipä, banaanit
tv-sarjat: Farmi, Flesh and Bone
stressit: raha
innostus: journaling, venyttely, ja jos XX tulis ens vuonna taas Suomee!





i n h o k i t

kattolamppu.
liian paljastavat nyöripaidat.
arvosanoista puhuminen
kaupassa käyminen
kun oli ihana lumi, ja nyt ei ookaan.
mun rinnat 





t u r h a t

kännykkä: Samsung galaxy S3 (living my teenagelife)
haave: että ois ees vähän vähemmän pahaa, että ihmiset näkis ittensä enemmän osana kaikkea, eikä kaiken johtajana ja luontoa alisteisena. sit kans että saisin vielä tanssia
turhautuminen: pirkkatuikkujen palamisaika on ahdistavan lyhyt, ja että ylipäätään kynttilöitä en saa nyt budjetoituu mun elämään paremminkaan


____


En nyt jotenkin keksi enempää. Luen tenttiin ja taistelen päiväunia vastaan. Kokosin muutaman jutun ylös. Päivät ovat raskaita, nopeus ei pysty harmauteen. Avasin eilen kalenterin ja yritän edes jotenkin pitää siitä taas kiinni. Olen huomannut, että minulla on pari salaista haavetta, yksi inspiroi elämään.


perjantai 18. marraskuuta 2016

kiertoradat



silloin elämästäni tuli kaukaista enkä muistanut juurikaan mennyttä, en sitä hetkeä, enkä seuraavaa tuntia. vain mitä pitäisi ja väärät kellonajat. hulluuden kiertoradat. samaan tilaan joutuminen kanssanne pelotti. etten voisi kieltäytyä. jonain päivänä olisivat tunnit. jonain päivänä kehoni ottaisi, lähtisi, syöttäisi minut peilille. jään yksin suuhun, ruokatorveen ja haaveilemaan raidallisista paidoista.

kehoni kulkee eri linjaa, talloo minut ja miehet. 
polttelee sifongilla 
ja löytää minut taas sesonkialennuksella.

 halpa kuin keväiset joulukoristeet, niin minä tahdon sanoa.
kuolleita rappukäytäviä ilman laitostaidetta, kuihtuneita tuoksuja, jotka eivät ole olemassa.

-Inkeri