Tarja Wallius: Dream - Unelma
liu'uttaen kuin kietoen jokaisen korren tiukaksi nipuksise minua katsoo
silmut se on vääntänyt kasvoiksi
muttei omikseen
tutuiksi ja kaukaisiksi
rutistuneiden valokuvien lasisten pintojen alta
se tahtoo
kuin kimalletta olisi muuallakin, se pyyhkii kasvonsa, nyyhkäisee
säädän sen kuristavia nauhoja oikeiksi, kuten se tapaa sanoa
tiukempaan, vaikka luulen varan jo valuneen, kaikkialle en yllä
mutta sitten jälleen tiukennan, tiputan nuppineulan
punoittavat käteni piilotan samoin kuin hänkin,
huomaan tuskin niiden arastelevuutta, miten ne haukkovat henkeä
tapahtuu kuin luonnostaan
miten venyttävät vielä vääntyneemmäksi
hänellä on sokerinen hymy
sokeriset jalkakarvat
ja minulla
ruodokas unelmani
siivottu ja puhdas
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Missä mielesi kävi