Teetä aina kun vain jaksoin nostaa käteni korvalle.
Kuljen kertomatta minne. Nyt huoneeni tuoksuu niin, että paljastaa kuten oma unohdukseni.
Pyjamaraitaseinä. Itsenäisiä mansikoita. Palautan mieleeni rakkautta.
Paljon
kaikkea. Helsinkiä, Turkua pääsykoetta. Levyjä ja iltoja. Päivät eivät ole
mitään. Ja minä siihen turhaan. Olevani
jotain, vaikken ollut lähelläkään. Soitan portailta ja itken vasta kun
avaat oven. Näet mitä käsissäni kannan ja suljet.
Matkaan jo kohti länttä. Iloitsen sateesta ja menetän itseni taas, kun lyhtypylväät liimautuvat kaksiulotteiselle kalvolle.
Valokuvia. Minä pysähdyn hautajaisten kohdalla.
Yhtä viikon, yhtä määrittelemättömästi ja yhtä sitten syksyn. Unohdan kokonaan, eikö vain.
Palaisimpa takaisin; en enää lähtisi.Matkaan jo kohti länttä. Iloitsen sateesta ja menetän itseni taas, kun lyhtypylväät liimautuvat kaksiulotteiselle kalvolle.
Valokuvia. Minä pysähdyn hautajaisten kohdalla.
Yhtä viikon, yhtä määrittelemättömästi ja yhtä sitten syksyn. Unohdan kokonaan, eikö vain.
Turku mainittu :--)
VastaaPoistaJoo!^^
Poista