sunnuntai 17. tammikuuta 2016

mitä vain


tässä kohtaa pysähdyin
 minusta tuntuisi hyvälle riisua minusta niin paljon

kuivata ilmaa kasvoiltasi huomaamattasi
hyräillä muistoja, jotka ovat vasta tulossa
meissä on monta viiltoa, jotka pitävät teitä kasassa
valkoisten kyynerpäideni alla
hihoistani ylös- ja alaspäin

askeleen päähän eteeni
kauas, kuten tiedät

ne ajat olivat tuskin silloin kuten nytkään 
eivätkä haparoisi, vaikka mitä nyt luulemme
olettaisit sinäkin omasi

tietäisin, mikä eromme on

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Missä mielesi kävi