Aurinko aloitti, kun sain sinut pois sylistäni. En tiedä, mille naurat, en tiedä, mitä seuraat, kun valehdellen katsot puheisiini.
Jää ja jään, vaikkei kaikki olekaan niin yksioikoista. Vain jokin. Ehkä sama. Lohdullisempaa kuin kai koskaan. Välitä. Sitten se jatkuu taas. Miksi luulit, että koskaan tahdoin lähteä, syyttää ja ajatustani särkeä. Ei sillä lopulta ole ollut väliä, anna minun jo raapia näitä päiviä, rauhaani kärsiä.
Käytiin ihan niin vain Helsingissä tapaamassa Tovea. Ja sitten Kaisaniemen kasvitieteellisessä. Oli kaunista, kivaa, kaunista ja sitten oli kahvia, eväitä ja junamatkoja; luonnollisesti.
Valo, ihmiset, tirppa <3
VastaaPoistaniin niin niin! kaikkee vaan niin kovin ♥
PoistaIhania kuvia ja ihana blogi. Tykkään. :)
VastaaPoistaOooh kiitos kovin!♥
Poista