Extracts

Ja se, miksi kaikki tuntuu yhtäkkiä niin erilaiselle, on jotain käsittämätöntä. Kuten sanotaan: kun nainen leikkaa hiuksensa, hän haluaa muuttua. Hyvän ja huonon välillä voi sitten leikkiä kotista ja vähän muutakin. 
 Oui, je crois que les enfants sont terribles. Oui, j'ai oublié enlever mes chaussures. Yhtä päätöntä ilman nutturaa.

Istun joka aamu paikallani; käärityneenä johonkin etäisyyksien rajoille. Harva löytäisi minua nytkään, jos tahtoisi löytää. Entä, miten löydän kotiin? Hyppään vain kyydistä. Pitää vain muistaa pitää silmät auki.

Suuria lupauksia keskellä mahdotonta yhtälöä. Pieniä tekoja ja iloa. Salaista hukkumista: nukkumista. Ja mahdollisia hymykuoppia. Toispuoleisia; liekkö mutaatio ottanut minussa vallan ja nyt näyttää minusta puolia, joista en paljoa välitä. Enhän välitä siitäkään huudetaanko perääni, kun kuuntelen jotain ääntä toiselta puolelta katua. Sitäkin minulla on jo ikävä. Näethän: en paljoa välitä. Sen kliseistäkin kliseisemmän "oman polun" löytäminen vain tuntuu joskus vaativan sitä; menemistä omasta halusta: ei velvollisuudesta.

  Voinhan polun löytää muualtakin. Ilman, että minun täytyy sen takia tuntea mielipahaa. Edes siitä, että syön lihaa. Siitäkään, että näytän siltä, että unohdin housuni kotiin. Olen tehnyt sitä koko syksyn. Tunnen saavuttaneeni jotain. Menettäneeni vähemmän. Jälleen nuo jalat kaapin vieressä hämmentävät puurokattilaani.

Hattujen seasta pilkistää huopaa. Heiluttelee sormiaan. Paljastaa silmäpakoja.

Vielä viikon tsemppaan ennen kuin minullekin suodaan edes jonkinlainen hengähdystauko lukion ihmeellisestä maailmasta. Vaan ei toki: kyllähän väistämättä asiat jää rästiin lomaviikollekin, joten toinnako sitä nyt sitte lomaksi kutsua. Luksusta kai sekin, että istuu kotona yksin aamun kylmyyden polttelemana. Kai sekin, että edes kaksi päivää viettää tuon tunteen ulkopuolella. Totta kai iloitsen ja tietysti nautin. Toivon vain etteivät puut kaljuunnu ennen höyryäviä horisontteja. Pitäisin niistä väreistä kovin. Pitäisin siitä viimasta.

 Paljaat varpaat ja viima. Sukkahousut rikki. Samoin kuin pettymyksen; peitän ne villasukilla.